TuureParkkinen Eturyhmäpolitiikkaa, oireidenhoitofokusta, merkantilismia, monopoleja ja kasvuRIIPPUVUUTTA kyseenalaistaen. Juuribugin ratkaisemista ja pelisuunnittelunäkökulmaa ehdottaen. "If you want the truth to stand clear before you, never be for or against."

3 perustulokeskustelun kannalta olennaisinta pointtia

Perustulosta puhutaan usein kokonaisvaltaisena ratkaisuna ja melkein ”ihmelääkkeenä” moniin sosiaalisiin ongelmiin sekä turhaan byrokratiaan. Se on kuitenkin parhaimmillaankin vain yksi työkalu, jolla rakentaa kannustava ja reilu verotusjärjestelmä sekä tehokkaat työmarkkinat.

Seuraavat kysymykset/huomiot ovat mielestäni perustulokeskustelun kannalta olennaisimpia.

1. Millä se kustannetaan?

Mm. Milton Friedman puhui perustulosta ”negatiiviisena tuloverona”. Tämäkin ilmaisu korostaa sitä, miten perustulosta on melko epämielekästä puhua erillään muusta verotusjärjestelmästä.

Monet perustulomallit väittävät itseään ”kustannusneutraaleiksi”. Usein idea on kuitenkin kustantaa perustulo jyrkemmällä tuloverotuksen progressiolla. Tämän vaikutuksia ihmisten työntekohaluihin ja muita ”dynaamisia vaikutuksia” on todella vaikea ennakoida tarkkaan etukäteen. Jyrkempi progressio saattaa ennemminkin "siirtää" kannustinloukkuja kuin purkaa niitä.

Perustulon kustantaminen esimerkiksi luonnollisista monopoliresursseista ja –toimialoista saatavin tuloin ei vaatisi tuloverotuksen lisäämistä tai aiheuttaisi vastaavaa ”kannustinloukun siirtymistä” ylemmille marginaalitulon tasoille. (Tästä lisää kohdassa 2.)

2. Perustulo valuu todennäköisesti isolta osin vuokriin - eli maanomistajille

Perustulon ohella on puhuttu mm. perusturvan tason nostamisesta nykyisestä (esim. 900 tai 1200 euroon). Asia, joka molemmissa keskusteluissa sivuutetaan on, että kaikki ostovoiman nousu nostaa vuokria – niin yleisen elintason nousu tuottavuuskehityksen myötä kuin sosiaalietuudetkin. Tämä johtuu siitä, että kun tarjonnalla ei ole hintajoustoa, kysyntä – eli se, mitä ihmisillä on halua ja kykyä maksaa – määrittää hinnan. Tämä on tilanne keskeisten sijaintien tapauksessa. Pääkaupunkiseudulla tämä koskee osittain tontteja ja asuntoja yleensä (johtuen keinotekoisesti ylläpidetystä asuntopulasta).

Kaikkein vahvimmin vuokria nostavat asumistuet, koska nämä on korvamerkitty nimenomaan vuokrien maksuun. (Tässä mielessä perustulo olisi parannus esim. opintotukeen, jossa on erillinen asumislisä.) Mutta myös muut tuet lisäävät kilpailua kasvavien talousalueiden keskeisistä asuinsijainneista. Käytännössä suuri osa tulonsiirroistamme on loppujen lopuksi tulonsiirtoja asuntojen omistajille – sekä veronmaksajilta että tukia saamattomilta vuokralaisilta.

Perustulo, joka olisi tarpeeksi korkea poistaakseen tarpeen harkinnanvaraisille ja tilannesidonnaisille tuille (kuten asumistuille) nostaisi vuokria huimasti, sillä se lisäisi kaikkien maksukykyä asumisensa sijainnista. Tämä taas pakottaisi nostamaan perustulosummaa entisestään -> loputon ketjureaktio, joka johtaa valtavaan tulonsiirtoon kiinteistöjen omistajille.

Tilanne olisi hyvin toisenlainen, jos kiinteistöjen sijaintiarvo, eli maata, verotetaan voimakkaasti. Tällöinkin vuokrat toki nousevat ostovoiman myötä, mutta iso osa vuokrien noususta valuu takaisin verotuloiksi. Perustulon yhdistäminen maanarvoveroon auttaisi perustuloa hyödyttämään enemmän vähätuloisia ja tekisi siitä huomattavasti edullisemman toteuttaa. Samoin perustulon nostaminen tulevaisuudessa (tuottavuuden kasvaessa) tulisi paljon halvemmaksi.

Kun valtio ottaa roolikseen toimia luonnonresurssien ja luonnollisten monopolien yhteisomistusvälineenä, valtion budjetin ylijäämästä kansalaisille jaettavaa tuloa voisi sopivammin kutsua ”kansalaisosingoksi”.

3. Perustulon syrjäyttävä/osallistava vaikutus riippuu työmarkkinoiden rakenteesta

Suuri osa perustulon oletetuista ”dynaamisista vaikutuksista” perustuvat sosiaaliturvan varassa elävien kannustinloukkujen purkamiseen: Pieniäkin määriä työtä kannattaisi ottaa vastaan, koska ei olisi riskiä menettää tukiaan tulojen seurauksena. Väite on, että perustulo siis lisäisi ihmisten osallistumista työmarkkinoille ja ehkäisisi syrjäytymistä.

Näin voi ollakin, mutta tämä riippuu paljolti työmarkkinoiden rakenteesta ja pelisäännöistä. Mikäli samaan aikaan kielletään nollatuntisopimuksia, muutoin lisätään rekrytointiriskejä (esim. lisäämällä irtisanomissanktioita) ja yhä rajoitetaan palkkoja, perustulo voi hyvinkin olla enemmän passivoiva kuin aktivoiva.

Muuttuvassa maailmassa kestävä turvallisuus tulee vain joustavuudesta ja sopeutumiskyvystä. Jos halutaan oikeasti parantaa työntekijöiden asemaa, pitää lisätä kilpailua näistä, eli lisätä työntekijöiden valinnanvaraa. Perustulo voisi hyvinkin olla yksi keino parantaa työntekijöiden neuvotteluasemaa ja lisätä myös työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä sen verran töitä kuin nämä oikeasti haluavat tehdä.

Yhteenveto

Perustulo on hyvä idea, jos sen yhdistää (a) maan arvon verotukseen (joka kierrättää osan vuokrien noususta takaisin jaettavaksi) ja (b) joustaviin työmarkkinoihin, jolloin se mahdollistaa osa-aikatyöntekoa ja yrittämistä. Korkeammilla rekrytointiriskeillä ja työn verotuksella perustulolla voi olla haitallisia, passivoivia ja syrjäytymistä lisääviä vaikutuksia.

Lue lisää kirjasta Fixing the Root Bug ja tämän blogin muista kirjoituksista. Kannattaa myös liittyä Root Bugin sähköpostilistalle (sivun oikeassa laidassa) ja seurata Root Bugia Facebookissa, jotta ei missä seuraavan kirjani julkaisua tai muita mielenkiintoisia tarjouksia.

Tuure Parkkinen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hmm, miksi sidot maan arvon verotuksen perustuloon? Ymmärtääkseni n. 600 euron (joka on realistinen arvio) kuukausittaisen (tai vielä mieluummin, 20e päivä) perustulon vaikutus vuokriin on alentava, koska insentiivi asua halvemmin (ja erityisesti, tiiviimmin) syntyy siinä missä nykyjärjestelmässä insentiivi on maksimoida asumistuet.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Kuten sanoin, erillisten asumistukien poistaminen on parannus nykytilanteeseen. Tämä vuokrien nousupointti koskee erityisesti vaatimuksia "riittävän korkeasta perustulosta" (luokkaa 900-1200 e). Tätä moni vasemmistolainen ei tunnu tulevan edes ajatelleeksi. Ks. esim. tämä:
http://heikki.ketoharju.info/2015/03/muutamia-poin...

Olennaisempi syy sitoa perustulo maanverotukseen on se, että
1. sillon vältetään kannustinloukkujen siirtyminen "ylemmäs" kiristyvän verotuksen progression myötä
2. luonnollisten monopolien tuotot (jotka eivät ole mitenkään yksityisen tahon tuottamia tai ansaitsemia) antavat perustulolle selkeän oikeutuksen: jokainen on oikeutettu työnsä tuloksiin, mutta luonnonvarojen ja rajallisten resurssien generoimat tuotot kuuluvat kaikille - ja ne voidaan jakaa perustulon muodossa (vaihtoehtona julkisille lisäpalveluille).

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tuo on totta, korkea perustulo luultavasti valuisi vuokriin. Itse en usko että merkittävästi yli 20e päivä perustulo on realistinen, alkuun kokeiltaisiin minimillä, sitä voi sitten hilata myöhemmin ylös jos nähdään järkeväksi - käytännössä nostoa sanelee työllisyysaste, koska perustulon nostaminen vähentää insentiiviä tehdä töitä -> vasta "täystyöllisyyden" vallitessa perustulon merkittävästä nostamisesta voidaan keskustella.

Kuitenkin, itse käsittelisin asiat erillisinä, maan arvon verotus on hyvä idea, mutta en leipoisi sitä perustuloon mukaan, koska sekin on itsessään jo hyvä idea, eikä kumpikaan ole ennakkoehto toiselle.

"Kaksi kärpästä yhdellä iskulla" on yleensä "ei kärpäsiä", mitä politiikkaan tulee.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

"luonnollisten monopolien tuotot (jotka eivät ole mitenkään yksityisen tahon tuottamia tai ansaitsemia) antavat perustulolle selkeän oikeutuksen: jokainen on oikeutettu työnsä tuloksiin, mutta luonnonvarojen ja rajallisten resurssien generoimat tuotot kuuluvat kaikille - ja ne voidaan jakaa perustulon muodossa (vaihtoehtona julkisille lisäpalveluille)."

Tämä asia on oikeasti aivan päinvastoin. Jokaisen palkansaajankin ansio on osaltaan luonnonresurssien avulla ansaittua. Puhdasta työn avulla oikeutettua ansiota ei edes ole olemassa. Passiivinen omistaja, joka ei omistustaan rahallista, ei voi myöskään kuluttaa, eli käyttää yhteisiä resursseja. Juuri kulutusmahdollisuuksia pitääkin verottaa, kulutus on yhteisten resurssien käyttöä.

Ongelma maaverossa olisi myös se, että käytännössä maita jouduttaisiin myymään, ja rahat ostoon luultavasti saataisiin pankkilainoista. Jonkinlaista kuplaa siis nostatettaisiin, ja kupla lopulta laukeaisi yhteisesti maksettavaksi, niin kuin aina.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen Vastaus kommenttiin #5

1. Kulutus (consumption) on sitä, että hyödynnetään resursseja kyllä - myös muiden työtä. Rahan käyttäminen (consumption expenditure) on sitä, että annetaan muille mahdollisuus työllä ansaita elantonsa ja maksaa velkansa takaisin. Työtä, sitä talouden merkittävin resurssia, ei voi sinällään säilöä tai tehdä talteen - muutoin kuin tuottavuutta kasvattavina reaalisina investointena, ja tällasia investointimahdollsuuksia rajoittaa teknologia ja pääoman kustannukset (ks. bit.ly/paaomanmp). Jos ihmisten halukuus tehdä työtä (tuotantoon ja investointeihin) jää käyttämättä, se menee hukkaan. Samoin kuin aikaa, työtä säästettään parhaiten käyttämällä sitä tehokkaammin - ei jättämällä sitä käyttämättä ;)

On siis suhteellisen samantekevää verotatko vaihdantaa kulutus- vai tuontantopäästä. Tässä taas hämää protestanttinen työetiikka, joka pitää työtä, tuotantoa ja säästäväisyyttä itseisarvoina ja saa meidät haluamana kuvitella, että raha olisi jotain maagisesti talteen tehtyä työtä.).

2. Maita tai kiinteistöjä ei joudu myymään, jos niitä hyödyntää tehokkaasti. Ainoastaan siinä tapauksessa ne joutuu myymään, että jollain muulla on niille paljon arvokkaampaa käyttöä.

Se taas tehdäänkö tällaiset sijoitukset/hankinnat oma- vai vieraspääomanehtoisesti riippuu rahoituksen tuista. Modigliani-Millerin mukaan eroa ei pitäisi olla. Syy, miksi nyt niin iso osa investoinneista tehdään velkvavivulla on siinä, että velkarahoitusta subventoidaan niin paljon (mm. ilmainen talletustakaus, yhteisöverotus ja kaikki omistusasumisen veroedut). Ilman näitä etuja, jotka kannustavat kierrättämän rahoitusta pankkien kautta, olisi todennäköisempää, että suurempi osta mistä tahansa investoinneista tehtäisiin omalla pääomalla, koska tällöin ei tarvitse vakuuttaa kolmatta osapuolta (pankkia) sijoituksen kannattavuudesta.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Hyvä kirjoitus taas, hienoa että maanomistuskysymystä pidetään esillä.

En kuitenkaan tiedä onko aivan totta että perustulo valuisi isolta osin vuokriin. Tuottavuuden nousu nostaa vuokria, mutta työn verotusta nostamalla rahoitettu perustulo kuitenkin voisi jopa laskea tuottavuutta: http://ollikarkkainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/975...

"Täysin korvaavaan perustuloon siirtyminen poistaisi todennäköisesti kannustinloukut, joissa efektiivinen marginaaliveroaste tai työllistymisveroaste on yli 80 % tai jopa yli 100 %. Samanaikaisesti työnteon kannustimet heikkenisivät suurimmalla osalla väestöä. Tämän vuoksi kokonaisvaikutus sekä työllisyyteen että tehtyihin työtunteihin olisi todennäköisesti negatiivinen."

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

1. Verotuksesta osa automaattiseksi prosentiksi suoraan tilisiirroista pankista valtion kassaan. Ulkomaisiin pankkeihin siirtyvä raha lisäverotetaan kanssa. Harmaa talous, veroparatiisi- ja muut veronkiertorahat tulee verotettua, eli veropohja laajenee. Peruskansalaisen muusta verotuksesta ja verovalvonnasta voidaan luopua => harmaa talous laillista, itseorganisoituva ruohonjuuritason basaarikapitalismi räjähtää kasvuun.

2. Asumitukea ei voi sisällyttää perustuloon, vain tarpeen mukaan ja haettava edelleen. Mutta kun valvomaton basaarikapitalismi ja automaattinen verotus, niin käytännössä verovapaa alivuokraus=> tarjonta vuokramarkkinoilla lisääntyy ja hintapaineita laskevaan suuntaan...

3. Kun automaattiverotus ja perustulo, niin kaikenlainen itseorganisoituva pientalous on vapaata, valvomatonta ja laillista! Veikkaisin, että vaikutukset olisi huiman positiivisia....

Kaikenkaikkiaan suuret perustulot (>600) ovat alussa ainakin utopiaa. Suuri joukko ihmisiä ei saa mitään tukia, erilaisten byrokratian mustien aukkojen tai oman pystymättömyytensä takia. Siksi jo parinsadan euron perustulo parantaisi kaikkein kurjimmassa tilanteessa olevien ihmisten hyvinvointia. Myös sen takia, että erilaisten karenssien ja kuukausien käsittelyaikojen haittavaikutukset lievenis.

Helpoin tapa käynnistää perustulo ja sen testaaminen, on aloittaa asteittain. Ensin lapsilisästä pysyvä, se jo korvaa osan alemman tason opintotuista, sitten opintotuet ... etc Joka tasolla voidaan purkaa byrokratiaa asteittain ja saada käytännön kokemusta eri ongelmista.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Tällainen tilisiirtojen verotus lisäisi käteisen käyttöä (niin kauan kuin se on olemassa) ja hankaloittaisi esim. asioiden kimppatilauksien ja muuta yhteismaksamista. Mieluummin kaikki vaihdannan verot minimiin ja verotetaan luonnon resursseja ja otetaan valtiolle tulot luonnollisista monopoleista:
rootbug.org/Ns1

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

Käteisen käyttö on marginaalista taloudessa ja käteistalous myös helposti verotettavissa. Jos esim. tilisiirtojen vero olis 1%, niin käteisen nostosta voisi verottaa 2%. Tällöin jollekkin tehty käteismaksu olisi etukäteen verotettu. Käteinen varmaan kiertäisi aikansa, mutta lopulta päätyisi jonkin kaupan kautta pankkiin.

Mitään merkittävää bisnestä on melko mahdoton pyörittää ilman pankkeja ja valtiokin pystyy vaikuttamaan rajoittamalla käteisen määrää. Sitäpaitsi pieni vapaa käteistalous aktivoisi nimenomaan pientaloutta, joka toimisi yrittämisen harjoittelualustana ja peruskouluna. Automaattiverotuksella voisi luonnolliset henkilöt vapauttaa käytännössä lähes kokonaan verovalvonnasta ja ylijäävällä osalla vähentää esim. alveetä. Syntyisi kansalaisten vapaa ja laillinen ruohonjuuritason basaaritalous.

Mutta mikään talousteoria(alkemiaa) ei voi varmasti ennustaa mitä tulisi tapahtumaan, joten kokeillaan. Jotain uutta pitää kehitellä,entisillä opeilla mennään vain syvemmälle suohon....

ulf fallenius

Mulle sopisi noin 1600 euron perustulo kuussa koska muuten se on turhaa ja sitten alle 25000 euron vuositulot verottomiksi.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

Lisäksi perustulo toimisi kaikille automaattisena ja tasapuolisena työllistämistukena. Kaikkien työssäkäyvien nettopalkkaa voisi työnantaja tiputtaa tuon perustulon verran. Eli jos perustulo 560/kk niin tuntipalkkaa voisi puottaa 560/21,5/7,5= 3,47€/h Työnantajan maksaman minimituntipalkan jos kuitenkin asettas esm. 5 euroon tunti, niin pienin kuukausitulo olis 1336€/kk täyspäiväsellä. Enemmän kuin monet esim. siivoojat saa

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Suomessa kiinteistövero on harvan asutuksen ja maa- ja metsätalousvaltaisuuden vuoksi poliittisesti erittäin räjähdysherkkä teema. Vaikka Keskustapuolue ei ollutkaan mukana Kataisen ja Stubbin hallituksissa, siitä huolimatta ne joutuivat perääntymään suunnitelmastaan korottaa maa- ja metsätalousmaan verotusta.

Suomessa on myös poliittisesti hankala yhdistää Edistyspuolue r.y:n tyylisesti kiinteistöveron korotuksia libertaareihin talousuudistuksiin, koska varakkailla on Suomessa usein merkittävä määrä kiinteää omaisuutta, jolloin kyseinen fiskaalinen yhdistelmä ei kohtaa sopivaa intressiryhmää.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Niinpä! Eturyhmä- ja erit. aluepolitikointi on taas tässä suurin este. OIkeastaan maa- ja metsätalousmaita ei juuri maanarvovertuksessa verotettaisi, sillä ne eivät Suomessa ole kovin rajallinen resurssi.

Isompi haaste on se, että
1. maanarvoverotuloja tulisi lähinnä kasvukeskuksissa - pienillä paikkakunnilla maan arvo (markkina-arvo miinus rakennusten korvauskustannukset) on monesti jopa negatiivinen.
2. keinotekoinen asuntopula PK-seudulla on osa tätä "salaliittoa", jolla pyritään hidastamaan muuttoliikettä pitämään koko Suomi asuttuna. Vuokra-asuntotarjonnan lisääntyminen PK-seudulla (mihin maanarvon verotus tod. näk. johtaisi) voisi saada asuntojen hinnat romahtamaan muualla vielä nopeammin.

Ensimmäinen olisi ylitsepäästävissä sillä, että vero toteutetaan valtion verona, eli tulot jakaantuvat koko maan käyttöön, eikä niin, että vain Helsinki voi sen avulla poistaa kunnallisen tuloveron kokonaan, muiden yrittäessä saada asukkaansa jäämään maksamaan sitä.

Kakkosen tapauksessa pitäisi ehkä vain tunnustaa realiteetit, ja että viivytystaistelu ei pidemmän päälle ole kovin kestävä ratkaisu.

Ja kyllä: Suomessa "liberaaliretoriikkaa" käyttää lähinnä eturyhmäoikeisto ajamaan omia agendojaan jättäen samalla kyseenalaistamatta ne suurimmat omat etuoikeutensa. Kiinteistöjen omistuksen kohdalla se on helppoa, kun valtaosa kansasta on saatu mukaan tähän "eturyhmään" omistusasumisen tuilla ja siten luulemaan jäävänsä tappiolle, jos tuloverotusta korvattaisiin maan verotuksella (mikä ei edes pidä paikkaansa).

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Omistusasumista alettiin voimakkaasti suosia 1960-luvulla kun maaseudulta muutti väkeä kaupunkeihin teollisuustyöväeksi. Kyseessä oli monien muiden länsimaiden tavoin tarkoituksellinen keskiluokan vahvistaminen. Suomessa ylimääräisenä seikkana, joka puolsi harjoitettua politiikkaa, oli saattaa suuren osan kansasta haltuun merkittävä määrä inflaatiosuojattua omaisuutta, koska markan arvo syöksyi Kekkosen ajan poliittisen epävakauden ja nykyistä huomattavasti tiheämpien ja pahempien työtaisteluiden takia. Kun työväen hallussa oli omistusasunnot ja markkamääräiset lainat, niin se antoi edes jonkinlaista signaalia Suomen ulkopuolelle siitä, että valtio oli tahallaan luopunut suuresta osasta devalvaation tehoa.

Hyvillä alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla olevilla omistusasunnoilla on edelleen merkityksensä keskiluokan vaurauden linnakkeina. Nykyisin tosin jotkut kansantaloustieteilijät ovat halunneet vähentää omistusasumista sen verokohtelua kiristämällä erilaisten motiivien takia. Joidenkin motivaationa on kenties omistusasuntojen ajaminen harvempien käsiin ja eliitin vahvistaminen, joidenkin taas pelko siitä, että tulevaisuudessa asunnonomistajien ja vuokralla asujien välille repeäisi nykyistä suurempikin varallisuuserokuilu ja jälkimmäinen huono-osaisempi ryhmä kasvaisi työmarkkinoiden heikentymisen siivittämänä merkittävän suureen prosenttilukuun kotitalouksista.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen Vastaus kommenttiin #15

Kyllä! Omistusasuminen on juurikin oireidenhoitoa sille ongelmalle, että kaikesta elintasonnoususta suuri osa kapitalisoituu sijainnin arvoon kasvukeskuksissa. Mutta se ei poista sen epätasa-arvoa lisäävää ominaisuutta - päinvastoin: Mitä isommat tulot, sitä halvemman lainan saat ja sitä isompaan kämppään. Omistusasuminen on suurimpia ansiottomia tulo- ja varallisuuserojen polarisoijia yhteiskunnassamme.

Reilu ja tehokas ratkaisu olisi poistaa omistusasumisen tuet JA alkaa verottaa sitä sijaintiarvoa paljon korkeammin. Se poistaisi etuoikeuden, lisäisi työvoiman liikkuvuutta ja tehostaisi sekä asunto että rakennusmarkkinoita. Ja mikä parasta, vähentäisi tarvetta haitalliselle vaihdannan verotukselle.

ulf fallenius Vastaus kommenttiin #17

Kerro maita missä ehdotuksesi olisi toteutettu.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Maanvuokrien ja/tai kiinteistöveron korotukset kyllä menevät suoraan vuokriin ja se aiheuttaa sitä että asuntoja ei välttämättä enää vuokrata vaan ne jätetään tyhjilleen ja niiden arvonnousua odotetaan, kuten jo nyt on tehty esim. Helsingissä[1]. Parasta olisi pitää valtion näpit mahdollisimman kaukana kaikeasta elämälle välttämättömästä(asuminen, ruoka ja energia).

[1] http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2012/05/27/as...

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

VUOKRIEN verotuskaan ei mene suoraan vuokriin, koska tarjonta ei juuri jousta hinnan mukana - mutta ne kyllä saattavat haitata asuntojen vuokralle antamista. Samoin varainsiirtovero on ihan syvältä. Poistaisin sen kokonaan ja samoin pääomatuloveron vuokrista - ja korvaisin ne nimenomaan maanARVOverolla, jota maksetaan markkina-arvon mukaan riippumatta siitä, saako kiinteistöstä juuri sillä hetkellä tuloa vai ei. Silloin tulee todella kannattamattomaksi pitää asuntoja tyhjillään ja se ratkaisee juuri tuon ongelman, josta linkkaamasi Taloussanomien artikkeli kertoo: kämppiä pidetään tyhjillään, koska ne ovat nyt arvonnousun vuoksi varsin hyvä sijoitus ilman vuokratulojakin. Nyt myös vuokralaisen ottaminen on varsin suuri riski. Vuokralaisten etuja ajaettaisiin paremmin tarjontaa lisäämällä kuin häätämistä vaikeuttamalla.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Maanarvon verottaminen nostaisi Suomessa tuotettujen ja myytyjen tuotteiden ja elintarvikkeiden hintaa, koska niitä pitää jollain maapläntillä tuottaa sekä myydä ja näinollen se antaisi vielä suuremman edun ulkomaalaisille nettikaupoille ja yrityksille, joissa ei moista rasitetta ole. Samalla Suomessa uusien asuntojen tuottaminen tippuisi ja niiden harvojen rakennettavien asuntojen hinnat lähtisivät räjähdysmäiseen nousuun, koska sijoittajat saisivat parempia tuottoja pienemmällä riskillä esim. pörssistä. Vain sellaiset haaveilisivat uusien asuntojen rakentamisesta, joilla siihen ei olisi varaa ja isommat maksattaisivat riskit asiakkaillaan.

Oletan nyt siis että mielestäsi maanarvon verotus ei tulisi olemaan mitään marginaalista, koska olet kirjoittanut että se vaikuttaa näyttävästi esim. vuokriin.

Edelleen mitä vähemmän valtio noihin asioihin sotkeutuu, sitä dynaamisemmat markkinat.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #18

"Maanarvon verottaminen nostaisi Suomessa tuotettujen ja myytyjen tuotteiden ja elintarvikkeiden hintaa"

Maavero ei nosta maan vuokraa, joten se ei periaatteessa vaikuta tuotteiden hintoihin. Vero ainoastaan kompensoi maanomistajille nyt annetun rahanarvoisen etuoikeuden.

Soininvaara on todistanut tämän blogissaan matemaattisesti: http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/kiinteistover...

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #21

Vaikka Soininvaaraa arvostankin, niin tuossa laskelmassa on liikaa oletuksia. Esim. se että asuntojen arvo laskee heti kun vero nousee ja muutenkin, jos tuo toteutuu, se tarkoittaa että nykyisiltä omistajilta lähtee aika kiva summa omistusomaisuutta. Sen lisäksi heille tulee vielä ylimääräisi kuluja, jotka pitää kompensoida jotenkin esim. vuokra-asunnoissa vuokran nostamisella. Veron tulon jälkeen vaihdetuissa asunnoissa tai oikeastaan alueissa se on olevinaan kompensoitu asunnon hintaan, mutta silloinkin oli hinnan alennus mitä hyvänsä se tulee maksamaan enemmän omistajille kuin mitä ilman veroa. Eli kyseinen vero tulee nostamaan asumisen hintaa, vaikka asunnon arvo laskisi huomattavasti.

Periaatteessa kyseinen puljaus on lähinnä pankin korkojen sijaan ikuisten korkojen maksamista valtiolle.

Otetaan pari esimerkkiä.

Nykyinen omakotitalon omistaja, joka on maksanut jo asuntolainansa, saa postissa kirjeen että hänen maanarvosta aletaan periä veroa 200€ joka kuukausi, miten tuo vaikuttaa hänen kuukausibudjettiinsa? Plus-miinus nolla? Entä jos kyseessä olisi ollut vuokraaja?

Uuden talon ostaja, joka on vasta aloittamassa asuntolainan maksamista, saa postissa kirjeen että hänen maanarvosta aletaan periä veroa 200€ joka kuukausi. Oletetaan että hän sai halvemmalla asunnon, koska maanarvon verotus on alentanut sitä. Noh, hän laskee että samanlainen summahan olisi mennyt joka tapauksessa asuntolainan korkoihin joka kuukausi. Tämä on ok tähän asti, mutta myöhemmin hän asuntolainansa poismaksettuaan huomaa että hänen pitää edelleen maksaa tuota 200€ kuukausi valtiolle, vaikka hänellä ei ole enää lainaa. Ei taida mennä tuokaan plus-miinus nolla.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen Vastaus kommenttiin #22

Huomaa, että maan arvon verotuksen seurauksena voidaan vastaavasti verottaa vähemmän kulutusta ja työntekoa! Koska ihminen käyttää välillisesti paljon muitakin kiinteistöjä kuin asuntonsa, omistusasujakin maksaa todnäk vähemmän sijaintiarvoveroa (esim. yhtiövastikkeessaan) kuin tämän muut verota laskevat.

Rajallisen sijainnin hallussapidosta pitäisikin maksaa "ikuista korkoa valtiolle" ;) Sen sijaan on hölmöä, että nyt työn teosta pitää maksaa "ikuista sakkoa valtiolle" - tuloveron muodossa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Perustulo muodossa tai toisessa on todella hieno ajatus. Sillä ratkaistaan lähes kaikki yhteiskuntaamme vaivaamat ongelmat. Eritoten vähän ansaitsevat ovat ylettömän kiitollisia perustulosta.

On jo aikakin saada Suomeen laajalti kansainvälisesti käytössä oleva ja hyväksi koettu perustulo. Ainakin Namibiassa se on osoittautunut ties kuinka hyväksi. Kanadassa ollut kokeilu tosin jouduttiin lopettamaan. Mutta muuten menee oikein hyvin ja Suomen pitää tässäkin olla lähes ensimmäinen.

Vihreät haluavat, että perustuloa kokeiltaisiin ensin Helsingissä. Tällainen "kokeilu" taitaa olla vaan perustuslain vastainen. Sehän on epätasa-arvoinen meidän kansalaisten kesken. Vai onko?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

toi meidän korkea asumisen hinta johtuu, kuten oikein huomaat, maankorosta. sen verottaminen pudottaisi nopeasti hinnat järkevälle tasolle.

jos perustulomalliin mennään, se muuttaa aika paljon työmarkkinoita koska ihmisen kannattaa mennä halvemmalla duuniin. (helpoin keino taata viennin kilpailukyky on maksaa 1200 e kk perustuloa ja pistää 3000 e jälkeen tulot 110% verolle, tasan tarkkaan kuukausipalkka pysyy 1800 e tasos)

eli mä ay punikkina en välttämättä mitään 600 e kk perustuloa tule kannattamaan. jos kerran liksat pudotetaan, perustulon pitää olla niin iso että sillä elää. 1200 e kk on lähellä siedettävää.

tuo myöskin aiheuttaisi maalle muuttoa. miksi maksaa 1200 e yksiöstä jos omakotitalon saa 600 e kk hinnalla. eli tehostaisi asuntojen käyttöä. uusia taloja ei tarvitsisi purkaa maaseudulla.

tuo perustulo homma on eräs jota en ole valmiiksi meittinyt koska asia on erittäin monimutkainen kaikkine seurauksineen. mä oon lähtenyt paljon yksinkertaisemmasta ja koetellusta mallista. muinoin kun tupakka aski maksoi alle vitosen, pitkä tuoppi olutta 2,75, työttömyyspäiväraha oli 700 mk kk nettona. se toimi. jokainen päivä jonka olit duunis, jäi päiväraha saamatta. eli piti palkkatason kondiksessa koska duunarin kannatti maksimoida ansionsa aina. perustulon tapauksessa näin ei välttämättä ole.

tosin voidaan laskea asia rajatuottvauudella. jos oletetaan että nyt työttömänä on henkilöt joiden työkyky ei tuota 3000 e kk (arvio mitä halvin duunari maksaa firmalle alv mukaan luettuna), perustulon jälkeen raja putoaisi alle 1000 e kk. eli myöskin erittäin matalan tuottavuuden työvoima olisi työmarkkinakelpoista. jopa osmo soininvaara työllistyisi polkupyörä lähetiksi (mies jonka mukaan ihmiset syrjäytyy koska heidän tuottavuutensa on heikko. puhunee kokemuksesta.)

mä maankorosta blokkasin:
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19467...

Maankorko ja asuntojen hinta
6.5.2015 12:31 Auvo RouvinenAsuminen

Helsingin asuntojen hinta johtuu kaavoittajan luomasta asuntopulasta. Hintakupla olisi helppo puhkaista, siirryttäisiin maankoron verottamiseen. Jos uuden asunnon hinta on 4000 e neliö, siinä on maankorkoa reilu 1000 e neliö. Mikäli valtio...

Toimituksen poiminnat