*

TuureParkkinen Eturyhmäpolitiikkaa, oireidenhoitofokusta, merkantilismia, monopoleja ja kasvuRIIPPUVUUTTA kyseenalaistaen. Juuribugin ratkaisemista ja pelisuunnittelunäkökulmaa ehdottaen. "If you want the truth to stand clear before you, never be for or against."

Piketty ja Rognlie - taloustiede haluaa yhä unohtaa rahan

Talouskriisinkin jälkeen luotetaan yhä sokeasti rahattomien mallien ennusteisiin. Ja yhä harvempi ymmärtää "pääomaa" - sen molempia merkityksiä.

MIT:n tohtoriopiskelija Matthew Rognlien kritiikki Thomas Pikettyn työstä on saanut osakseen paljon huomiota. Rognlien työ on ansiokkaan perusteellista ja myös tämän kaksi tärkeintä huomiota ovat varsin päteviä:

1. Suuri osa pääoman "määrän kasvusta" on itseasiassa asuntojen (ja muiden kiinteistöjen) arvonnousua - eli oikeastaan maan arvonnousua - eikä varsinaista pääomaintensiteetin kasvua.

2. Kun maan ja muiden monopolien arvonnousu sivuutetaan, huomataan, että nyky teknologian mahdollistamat pääoman muodot (ohjelmistot, nettipalvelut, digilaitteet) ovat valtaosin jopa vähemmän pääomaintensiivisiä kuin suurten teollisten vallankumousten aikaiset (tehtaat, hyöryveturit jne.). Pääomalla ei siis voida "korvata" työtä yhtä paljon Piketty olettaa.

Sen sijaan Rognlien ennustus, että tästä seuraisi väistämättä pääoman tuottotason ja tulo-osuuden lasku, perustuu tyypilliseen uusklassiseen mallinnukseen, jossa EI OLE LAINKAAN RAHAJÄRJESTELMÄÄ! Tässä oletetaan, että kaikki säästöhalut kanavoituva automaattisesti reaalisiksi investoinneiksi ja että tämä lisääntynyt tarjonta laskisi tällaisten reaalisten omaisuuserien tuottoa.

Todellisuudessa näin ei pääse tapahtumaan, ellei riskitön korkotaso pääse laskemaan tasolle, jolla säästöhalut ovat tasapainossa kannattavien reaalisten investointimahdollisuuksien kanssa. Reaalikorkojen alaraja toimii käytännössä "pääoman" riskittömänä turvasatamana ja minimipalkkana. Sen ansiosta lisääntynyt "pääoman tarjonta" johtaa vain työn ylitarjontaan/vajaakysyntään eli työttömyyteen ja deflaatiopaineisiin, pääomatulojen putoamisen sijaan.

Myöskään monien vetämä johtopäätös, että varallisuuden kasvu ei olisi niin iso ongelma, koska "asuntovarallisuus on jakautunut tasaisemmin", ei oikein päde. Ongelma ei ole vain asunnot, vaan keskeisesti sijaitsevat kiinteistöt ylipäänsä, eikä asuntovarallisuuskaan oikeasti ole kovin tasaisesti jakautunut. Päinvastoin omistusasuminen on suurimpia ansiottomia tulo- ja varallisuuserojen polarisoijia yhteiskunnassamme. Maan arvon verotus olisi tähän ongelmaan huomattavasti tehokkaampi ja reilumpi ratkaisu kuin omistusasumisen tukeminen.

Täältä löytyy allekirjoittaneen perusteellisempi englanninkielinen teksti aiheesta:
https://medium.com/@TheRootBug/diminishing-returns-and-the-zero-lower-bound-both-piketty-and-rognlie-forget-about-the-money-db8e0fabfbc 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat