*

TuureParkkinen Eturyhmäpolitiikkaa, oireidenhoitofokusta, merkantilismia, monopoleja ja kasvuRIIPPUVUUTTA kyseenalaistaen. Juuribugin ratkaisemista ja pelisuunnittelunäkökulmaa ehdottaen. "If you want the truth to stand clear before you, never be for or against."

TJ:lle potkut TEKES-päätöksen takia – teki paremman palvelun ilman sijoittajia

(English abbreviation at the end.)

Yrityksen toimitusjohtaja saa potkut, koska ei saanut rahaa TEKES:iltä ensimmäisellä yrittämällä – ja koska teki juuri sitä, mitä startup-TJ:n pitäisikin tehdä.

Kilpailija (jolla ei vielä ole edes toimivaa pilottia) uhkaa tuhota palvelua lanseeraamassa olevan startupin toimitusjohtajan uran ja elämän, ellei tämä välittömästi aja yritystään alas vähin äänin ja lopeta toimintaa.

Business in Finland as usual?

Tämä blogi kertoo varsin opettavaisen tarinan startupien kehittämisestä – erityisesti niiden hallinnosta ja sijoittajien valinnan tärkeydestä. Se myös sivuaa julkisten tukien vaikutusta yritysten insentiiveihin ja jopa rekrytointeihin.

Lisäksi se pohtii, kannattaako firman keskittyä palvelemaan asiakkaita ja luomaan lisäarvoa, vai estämään muita yrityksiä luomasta lisäarvoa.

Pahoittelen (tarpeellisen) detaljin määrää.

 

Työskentelin elo-lokakuussa 2015 kaksi kuukautta toimitusjohtajan roolissa yrityksessä PB (nimi muutettu), joka kehitti ruokahävikkiä ratkaisevaa palvelua.

Tiimin kanssa (lisäkseni ”Jali”, ”Simo” ja Matti”, nimet muutettu) oli todella hyvä meininki, mitä nyt MVP:n (minimum viable product) ulos saaminen kesti huolestuttavan pitkään. Koin lähes kuuluvani perheeseen (tiimi + PB:n osaomistajana oleva konseptointifirma). Lähes omanlaistaan bromance:a oli ilmassa. Olin erittäin sitoutunut projektiin ja olin valmis antamaan sille kaikkeni.

Sitten erehdyin, naiivissa uskossani avoimuuden voimaan, järjestämään illanvieton, jonne kutsuttaisiin tiimin lisäksi myös kaksi tiimiin kuulumatonta perustajaa (”Otto” ja ”Valtteri”, nimet muutettu) ja kaksi ulkopuolista sijoittajaa (”Nikke” ja ”Nikke”, nimet muutettu). Tarkoitus oli tehdä tilannepäivitys kaikille tahoille sekä ideoida yhdessä palvelun markkinointia, ja ehkä vähän tutustua.

Viikko tilaisuuden jälkeen, minut kutsuttiin Valtterin ja ”Kimmon” (nimi muutettu, PB:ssä osakkaana olevan konseptointifirman COO ja PB:n ainoa hallituksen jäsen) kanssa lounaalle. Lounaalla minulle käy (täysin puskista) ilmi, että Niket ovat esittäneet epäluottamuslauseen valinnastani toimitusjohtajaksi ja vaatineet, että minut poistetaan tiimistä kokonaan. Tärkeimmät perustelut tälle johtopäätökselle ”epäpätevyydestäni” olivat että:

  1. TEKES ei ollut ensimmäisen hakemukseni perusteella myöntänyt yrityksemme tuotekehitykseen a pilotointiin tukea. Kuulemma kaikki muut tutut olivat aina saaneet. (TEKES:istä olivat sanoneet minulle, etteivät enää myönnä alkuvaiheen startupeille tukia, vaan palvelulle pitää olla osoitettu kysyntä markkinoilla. Tämä olisi kyllä markkinaehtoinen ja reilu periaate, mutta kaikkihan tietävät, että käytännössä tällaisten periaatteiden suhteen jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin muut. Olisi siis vain pitänyt saada MVP ulos ja pilotti pyörimään mahdollisimman pian.)
  2. Olin lähtenyt selvittämään asiakasravintoloiden kanssa erityyppisiä liiketoiminta- ja yhteistyömalleja – niin kuin käsittääkseni startup-toimitusjohtajan kuulu. Harvassa startupissa ensimmäinen toimintamalli on se, mikä lopulta toimii. Olin esimerkiksi lähtenyt selvittämään, mitä meille maksaisi hankkia take away –pakkauksia tukkuna asiakasravintoloillemme. Tällainen kokeileva ja asiakaslähtöinen palvelun kehitys ei sopinut sijoittajille, jotka halusivat nähdä sijoittaneensa ”äppi-startupiin”. ”Unohda ne pakkaukset, tehkää vain se äppi,” oli ollut käsky Nikeiltä – jotka eivät olleet puhuneet yhdenkään ravintola-asiakkaan kanssa näiden tarpeista tai mielipiteistä.
    Illanvietosta lähtiessä todettiin (mielestäni sulassa sovussa), että tietenkään ei jatketa sellaisten toimintamallien kehittämistä, jotka todetaan kannattamattomiksi tai jotka hidastavat kasvua tarpeettomasti. Ilmeisesti kuitenkin se, että olin yrittänyt selittää, että tässä tehdään market making –palvelua eikä ”äppibisnestä” oli kolahtanut uhkaavasti sijoittajien auktoriteettiin (tai kontrollin tunteeseen).

Tämän lisäksi Valtteri ja Niko kertoivat jotain tarinaa siitä, että olin ”mikromanageroinut” liikaa ja saanut muissa tiimiläisissä aikaan ”oireilua” ja estänyt näitä pääsemästä täyteen potentiaaliinsa. Nämä väitteet olivat varsin outoja, sillä ennen tätä sessiota en ollut saanut keneltäkään negatiivista palautetta johtamisestani. Jos jotain, pelkäsin itse, etten ollut ollut tuotekehityksessä tarpeeksi intensiivisesti mukana. Valtteri sanoi itsekin, että tämä oireilu oli ”ulkopuolisten havainto”, eikä tiimi edes itse tiedostanut sitä. (!!)

Myös jälkeenpäin kysyessäni Simo sanoi, ettei ollut huomannut mitään ongelmaa kanssani työskentelyssä. Valtterin omin sanoin, Matti oli ollut erottamisestani ”aivan rikki”. Valtteri jopa sanoi lopulta, että ”jospa vain sitä iltaa ei olisi ollut, [niin olisit voinut jatkaa tässä yrityksessä].”

Varsin selkeästi kyse oli siitä, että Valtteri ja Kimmo (ja tiimi) pelkäsivät menettävänsä Nikkejen rahat – joilla osittain elätettiin myös PB:ssä osaomistajana olevaa konseptointifirmaa. Tämä on ihan ymmärrettävä pelkoreaktio. (Sitä voi vain spekuloida, miksi Niket niin kovasti halusivat minusta eroon – liekö syynä ollut kontrollin menettämisen pelko, kun en mukisematta ”totellut” heitä. Toisen käden kautta kuultu suora lainaus: ”Jos se ei nytkään ’kuuntele’ meitä, niin mitenkäs sitten kun tulee tositilanne eteen?” Toimitusjohtajan käskyttäminen – not how you do corporate governance in a startup.)

Vakuutin ylitsevuotavaa motivaatiotani sekä sitoumustani firmaan, ja suorastaan _anelin_ mahdollisuutta pysyä projektissa jotenkin mukana. Tarjosin kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja: Voisin luopua toimitusjohtajan tittelistä ja jäädä vaikka myyntijohtajaksi. Voisin jatkaa lähes olemattomalla palkalla. Voisin tehdä myyntiä provisiolla. Voisin hankkia firmalle uudet sijoittajat Nikkejen tilalle, siinä tapauksessa, että nämä haluavat rahansa takaisin firmasta, koska minä olen siinä mukana.

Asiassa ei kuitenkaan ollut enää mitään keskustelun varaa. En edes saanut ottaa yhteyttä erottamistani vaatineisiin Nikkeihin. Niket eivät siis edes itse uskaltaneet sanoa epäilyksiään osaamisestaan minulle päin naamaa, vaan pistivät (siinä vaiheessa) hyvät ystäväni sanomaan minulle, että ”sinusta ei ole tähän”.

Ymmärrettävästi pelko saa ihmiset tekemään monia hätäisiä ja epätoivoisia asioita, joten en ottanut tätä henkilökohtaisesti tiimiä enkä Valtteria, Ottoa, tai Kimmoa kohtaan. Valtteri lupaili vielä selvittää toisen roolin mahdollisuutta ja soittaa, muttei koskaan lopulta soittanut. Tässä vaiheessa oli kuitenkin selvää, etten haluaisikaan työskennellä yrityksessä, jossa kommunikointi johdon ja omistajien välillä (ja palaute työtavoista tiimin sisällä) on tätä tasoa.

Toimitusjohtajasopimus, osakassopimukset ja osakekauppakirjat oli puhuttu läpi ajat sitten, mutta niiden lopullista allekirjoittamista oli onnistuttu lykkäämään kaksi kuukautta tähän asti. Nyt Valtteri ja Otto et al päättivät jättää ne kokonaan allekirjoittamatta. Minulla ei siis ollut mitään oikeutta esimerkiksi erorahoihin, jotka normaalin TJ-sopimuksen puitteissa minulle olisivat tällaisesta yllättävästä irtisanomisesta kuuluneet. Minua ei myöskään oltu merkitty kaupparekisteriin toimitusjohtajaksi, vaan olin järjestellyt yrityksen sopimusasioita valtakirjalla.

Toisaalta tällöin meillä ei myöskään ollut voimassa minkäänlaista salassapito- tai kilpailukieltosopimusta.

Kuvittele, että olet täysillä sitoutunut johonkin hankkeeseen, tiedät sen potentiaalin ja miten se kannattaa tehdä, ja sitten kaksi (täysin startup-kokematonta) rahamiestä päättää tällä tavalla läpsäistä sinua turskalla naamalle ja sanoa että ”sinusta ei ole siihen” ja että ”sinulla ei ole ’strategista visiota’”. (Ja että nämä eivät edes uskalla tehdä sitä itse kasvokkain.)

Mitä sinä tekisit?

Erityisesti, jos johtopäätös ”epäpätevyydestäsi” perustuu TEKES:in tukipäätökseen ja siihen, että teit juuri sitä, mitä startup-toimitusjohtajan pitäisikin tehdä (eli lähdit selvittämään eri liiketoiminta- ja palvelumallien toimivuutta yhdessä asiakkaiden kanssa)?

Onko tässä tilanteessa oikeastaan muuta vaihtoehtoa, kuin näyttää, miten tällaista ratkaisua voi kehittää market making –palveluna asiakaslähtöisesti – ilman niiden sijoittajien rahoja?

Markkinatalouden ja erityisesti yrittäjyyden hienous (ainakin ideatasolla) on se, että jos kapitalistit kohtelevat sinua epäreilusti tai firmat tekevät asioita tyhmästi, sinä voit itse perustaa firman ja tehdä asiat paremmin.

Potkut Nokialta saaneet insinöörit perustivat Jollan (ottamatta kantaa sen onnistumiseen).

Uusia konsulttifirmoja syntyy jatkuvasti partnereiden välisistä erimielisyyksistä.

Ei firmapoliittisista syistä Applesta syrjäytetty Steve Jobs:kaan jäänyt sänkyyn itkemään, ettei hänen kykyihinsä uskottu.

Liikeideaan ei voi omistaa (edes ”moraalista”) yksinoikeutta koko toimialan laajuudella. Se olisi laillinen monopoli.

Loka-marraskuussa PB:n kyky toteuttaa ja viedä toimiva ruokahävikkiratkaisu markkinoille tehokkaasti ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa näytti aika toivottamalta:

  • Kommunikointi tiimin ja muiden omistajien välillä oli selvästi heikoissa kantimissa
  • Oli poltettu >50k€ sijoittajien rahoja maksamalla palkkoja toisille osakkaille – saamatta ulos toimivaa pilottia.
  • Jo vaivalla hankitut, erittäin laadukkaat asiakassuhteet (eli pilottidiilit hyvämaineisten laaturavintoloiden kanssa) romuttuivat, kun näihin ei potkujeni jälkeen pidetty juuri mitään yhteyttä.
  • Yrityksen osakkeista merkittävä osa oli kahdella ulkopuolisella henkilöllä, jotka eivät kuulu yrityksen ydintiimiin ja jotka eivät ole sijoittaneet yritykseen rahojaan. (Tämä on usein punainen vaate sijoittajille, jotka haluaisivat, että osuus, joka ei ole heillä itsellään, on motivoimassa henkilöstöä kehittämään firmaa.)

(Tästä kaikesta huolimatta PB kuulemma onnistui vielä houkuttelemaan mukaan uusia sijoittajia,* mikä lienee hatunnoston arvoinen suoritus.)

Tässä tilanteessa koin, että minulla ei ollut pelkästään velvollisuutta näyttää, miten asiat voi tehdä paremmin, vaan velvollisuus myös ”pelastaa” näin potentiaalinen idea startup-toimintaa ymmärtämättömien sijoittajien käsistä. Tällainen ruokahävikkiratkaisu olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, ja nyt oli taattava, että edes joku onnistuu siinä.

Lähdimme siis uuden tiimin kanssa konseptista ja designeista asti kehittämään ruokahävikin ratkaisemiseen mielestämme parempaa palvelua – ja tiiviimmässä yhteistyössä ravintoloiden kanssa. Pystyimme tällöin jättämään kokonaan pois sellaisia palveluprosessin kannalta epäoptimaalisia ominaisuuksia ja rakenteita, joita oli PB:n sovelluskeskeisen konseptin painolastina (ja joihin minun oli tiimin ja muiden perustajien kiintymysten takia ollut vaikea PB:ssä vaikuttaa).

Saimme ResQ-palvelun nollasta pilotointikuntoon vajaassa kahdessa kuukaudessa, ja kehitimme sitä tiiviisti eteenpäin asiakaspalautteen myötä. Saimme palvelun lanseerauskuntoon reilussa 3 kk:ssa käyttämättä juuri yhtään rahaa. Nostimme 25k€ lainarahoitusta lähinnä tuleviin markkinointikuluihin. (Not to brag, mutta mielestäni ihan varteenotettava esimerkki bootsträppäyksestä. Kaikki kunnia menee meidän huikealle tiimille!)

Juuri kun suunnittelimme palvelun julkista lanseerausta, saan Valtterilta tulenkatkuisen uhkauksen:

  • Vedätte ResQ-palvelun pois markkinoilta vähin äänin ja lopetatte sen kehittämisen välittömästi, tai
  • tuhoamme sinun (Tuuren) urasi ja elämäsi lakimiesten kanssa valmistelemallamme lehdistötiedotteella.

Ja tämä kuulemma ”ei ollut pyrkimys rajoittaa kilpailua” (:

Kun minun potkujen kohdalla totesimme yhteisesti, että nämä asiat eivät ole henkilökohtaisia, vaan ”bisnes is bisnes (and money talks)”, nyt asiat olivatkin yhtäkkiä erittäin henkilökohtaisia.

Kun en tähän uhkaukseen taipunut, ja oikeastaan jo sitä ennen, lähti Valtteri kumppaneineen soittelemaan läpi mm. lähes kaikki ravintola-asiakkaamme ja yhteisiä tuttuja vaikka mistä konteksteista, haukkuen minua rikolliseksi ja pelotellen yritystämme uhkaavilla syytteillä. Ei siis tarjotakseen omaa palveluaan parempana tilalle, vaan ainoastaan sabotoidakseen meidän palvelun käyttöä ja leviämistä ja mustamaalatakseen minua henkilökohtaisesti.

Tässä vaiheessa on hyvä kysyä:

  • are you in the business of solving food waste,
  • or in the business of preventing others from solving food waste?

Jos uskoo oman palvelunsa ja liiketoimintamallinsa paremmuuteen, mitä tarvetta silloin on lähteä uhkailemalla estämään reilua kilpailua tai mustamaalaamalla sabotoimaan toisen yrityksen toimintaa?

Lisäksi ne lopulta merkitykselliset markkinat ovat ulkomailla. Suomi on tällaiselle skaalautuvalle startupille joka tapauksessa vain ponnahduslauta/testilaboratorio. Osasin ehkä odottaa PB:n tiimiltä jotain pettymystä tai ärtymystä (joka minuakin harmitti valmiiksi, sillä minulla ei tosiaan ollut mitään henkilökohtaista tiimiä vastaan) – mutta näin likaista peliä en olisi osannut arvata.

Mitään rikollista ratkaisuistani en millään keksi, eivätkä keksineet lakimiestuttavanikaan (tämän Valtterikin ensin puhelimessa myönsi, vaikka sitten sanoikin rikostutkinnan käynnistyneen). Myöskään mitään tehtyjä sopimuksia ei ole rikottu. Kahden kuukauden aikana firmalle tekemäni työ (liidilistan keräämistä, arvokkaiden pilottikumppanien kloussaamista, regulaatioiden selvittelyä, perustusbyrokratian hoitamista, kehitystyön tukemista, käyttöönoton suunnittelua, jne.) sovittiin konsultointiprojektiksi. Minkäänlaista kilpailukieltosopimusta meillä ei ollut, koska Valtteri ja Otto et al nimenomaan päättivät (melko oheisesti) jättää sopimukset (osakas- ja TJ-sopparit) allekirjoittamatta.

Valtterin väitteen mukaan toimintani oli ollut joka tapauksessa niin läpinäkyvän ”moraalisesti väärin”, ettei kukaan voisi nähdä minua kuin toisten ideoita opportunistisesti ryöstävänä ja kopioivana rikollisena. (”Tuuren on täytynyt seota. Miten se edes kehtaa yrittää vetää jotain tollaista näin pienessä maassa?”)

Kukin tehköön tarinan pahiksista ja hyviksistä ja uhreista omat johtopäätöksensä. Mieluusti kuulen, miten olisitte itse toimineet vastaavassa tilanteessa!

Jos jotain inspiraatiota otin ResQ-palvelun markkinointimateriaaliin tai designeihin PB:ssä ideoimistamme sloganeista tai muusta materiaalista, ne olivat lähinnä niitä omia ideoita, joista muut eivät olleet pitäneet ja joita kyseinen firma ei ollut hyödyntämässä. (Vrt. Nokian hylkäämien teknologioiden päälle rakennetut uudet firmat – paitsi, että rekisteröimättömät sloganit eivät olisi IPR:n alaisia muutenkaan.) En tietenkään voi tietää, mihin copyihin yritys on lähdettyäni päätynyt. Missään tapauksessa ei yritys voi omistaa kaikkia konsultin kanssa koskaan brainstormattuja sanayhdistelmiä.

Kyllä, ResQ-palvelumme idea on PB:n konseptin inspiroima. En todellakaan väitä keksineeni sitä tyhjästä. Mutta esim. miten moni älypuhelin ei ole jonkin toisen älypuhelimen inspiroima? PB:n konseptikaan ei ole mitenkään uniikki. Jo aiemmin syksyllä Suomessakin uutisoitu ranskalainen OptiMiam toimii käytännössä samanlaisella tarjoustenilmoitusperiaatteella, vaikka keskittyykin enemmän leipomopuolelle. Samoin Tanskassa toimii jo vastaavaa tekevä "Too Good To Go".  (EDIT: Lisää ruokastartupeja täällä, ja btw Ruotsissa on jo tismalleen PB:n konseptin niminen lounasvarauspalvelu.)

Palveluiden brändit myös eroavat selvästi: ResQ:n ”ruuanpelastus”-suuntaus on pelillisempi ja korostaa ympäristöllistä vastuullisuutta, mitä PB nimenomaan halusi välttää korostavansa liikaa (fokus lähinnä hyvässä ruuassa). ResQ-palvelu on alusta asti suunnattu myös korkeamman jalostuasteen leipomotuotteisiin, mikä olisi ollut ristiriidassa jo PB:n palvelun aterioihin viittaavan nimen kanssa. Molemmat palvelut ratkaisevat ravintoloiden tarjoiluhävikkiä, mutta väite, että olisimme kopioineet suoraan PB:n konseptin on perätön. Samalle toimialalle kyllä lähdimme.

Toimivaan markkinatalouteen kuuluu terve kilpailu, eli vaihtoehtojen tarjoaminen asiakkaille, varsinkin silloin, kun kokee toisten tekevän jotain asioita huonosti.

Haluan uskoa, että tässä markkinataloudessa asiakkaat päättävät, mitä palveluita kehitetään ja ylläpidetään, ja kuka saa pyörittää minkäkin alan yritystä, eivät suhteet TEKES:iin tai perijäkapitalistit.

Ja jos taas otan hetkeksi (kilpailukykymerkantilistisen) ”Team Finland –hatun” päähän, niin jos suomalaiset startupit jäävät sabotoimaan toisiaan kotimarkkinoille (ennen kuin oma palvelu on edes julkaistu :D ), on aivan varmaa, ettei kukaan niistä tule pärjäämään Piilaakson ja Rocket Internetin generoimille nopeasti skaalautuville kansainvälisille palveluille.

Judge me. Ugh.

 

Tuure Parkkinen

sarjayrittäjä, talousinsinöörifilosofi
Root Bug –hypoteesin kehittäjä

Paradox Economics:in kirjoittaja.
ResQ Club Oy:n toimitusjohtaja
ResQ Club Helsinki FB:ssä.
ResQ Club FB:ssä.

EDIT PS (30.01.2016, 16:33): Olisin halunnut kertoa tämän opettavaisen tarinan vasta vuosien päästä ja täysin anonyymisti ilman assosiaatiota mihinkään firmaan. Valitettavasti kuitenkin mm. Arctic Startupin artikkelissa esiin tuodut syytökset pakkottivat kertomaan tämän tarinan kokonaisuudessaan jo nyt.

Olemme tällä hetkellä sopuisissa keskusteluväleissä Bytebuffet Oy:n edustajien kanssa. Kaikenlainen syyttely halutaan lopettaa välittömästi ja keskittyä yhteiskuntaa hyödyttävään liiketoimintaan. Tiedotamme asiasta vielä mahdollisesti yhdessä lähiaikoina. Toivon hartaasti, ettei kenenkään yksittäisen henkilön maine kärsi tässä pysyvää kolausta! Kaikki ihmiset tekevät välillä hätäisiä asioita uhkaavissa ja stressaavissa tilanteissa (:

Uskon ainakin ympäristön ja suomalaisen yrittäjyyden jäävän tästä selkkauksesta voitolle!

*EDIT (30.01.2016: 11:33): Sattuman oikun kautta nämä PB:n uudet sijoittajat ovat myös omistajina ravintolaketjussa, jonka yhden ravintolan kanssa olimme aloittaneet yhteistyön tammikuun alussa. Nyt tämän "intressiristiriidan" vuoksi tämäkin asiakassuhde valjastettiin hetkellisesti ResQ Club Oy:n leimaamiseen "moraalittomaksi" yritykseksi, mikä näkyy mm. HS:n julkaisemasta artikkelista. Kyseinen ravintola oli erittäin tyytyväinen yhteistyöhön ja heidän tiloissaan toteuttamaamme mainosvideoon (jonka tuomaa positiivista näkyvyyttä odottivat innolla), kunnes tämä intressiristiriita tuli ilmi.


BRIEFLY IN ENGLISH:

I was working in the team of the company PB (name changed) for two months from August to October 2015. The cooperation was ended abruptly on October 12th by PB's two startup-inexperienced investors who ordered the cancellation of all the contracts, which we had agreed on weeks earlier. This was due to:
(1) the fact that a public funding agency rejected of a grant application I had written (stating that they do not fund companies without proven market traction) as well as
(2) a disagreement about strategy and the nature of the business: the investors saw it as an "app business" and wanted us just to "make a food app and then sell it". I wanted to build a market making service that prevents the unnecessary waste of resources: an app might not be the only or even the best interface for all parties to use such a market making platform. I wanted to do a quick proof-of-concept prototype and develop it forward customer-centrically together with the restaurants. I was also investigating whether how we could best help our partner restaurants procure sustainable take away packaging, which the investors considered somehow alarming, diverging from their app vision.

The rest of the PB team decided to side with the investors, as they didn't want to lose their money.

At that point, the PB team's ability to get a working service on the market at all didn't look very promising. 

I was committed to creating (and felt a responsibility to create) a genuinely resource-saving service customer-centrically, and I couldn't let two inexperienced and stubborn investors prevent that. Therefore, we gathered the new ResQ Club team with aligned values and built a service that we thought would better solve the needs of the market, together with partner restaurants, without investor money.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Toimitusjohtajasopimus, osakassopimukset ja osakekauppakirjat oli puhuttu läpi ajat sitten, mutta niiden lopullista allekirjoittamista oli onnistuttu lykkäämään kaksi kuukautta tähän asti."

"Toisaalta tällöin meillä ei myöskään ollut voimassa minkäänlaista salassapito- tai kilpailukieltosopimusta."

Tässäpä olennainen, Nikket + Valtteri nuolevat haavansa ja sillä sipuli.

Onnea ja menestystä startupillesi Tuure, tänään väijyin appistasi ylijäämälounaita ja nopeastihan ne liikahtivat, eli taivas on rajana.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tasapuolisuuden vuoksi, tarinan toinen puoli: http://arcticstartup.com/article/inspired-by-or-st...

En kuitenkaan näkisi että tämä on asia jonka pitäisi ratketa lakituvassa, ravintolat ja loppukäyttäjät päättäköön, vain näin voivat suomalaiset yritykset pärjätä myös maailmalla.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tuttu tilanne - julkisuus on mielestäni periaatteellinen asia, eli jos joku alentuu tuollaiseen "soittaa kaikki asiakkaat/kontaktit läpi", niin ei muuta kuin tiedoksi maailmalle.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tsekkasin minäkin tuon idean tuolta https://resq.club/
Ikävä että asun 3.000 km:n päässä. ;)

Henry

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Tuohan on kerrassaan nerokas keksintö. Tampereelle kans, kiitos!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kirjoita tuosta kunnon briiffi ja laita kauppikseen & tutalle harjoituskeissiksi :)

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Se on käynyt mielessä, että tästä tulee vielä opettavainen keissi (:

Mutta vielähän ei yhtään tiedä, miten tässä käy (kuten ei opetuskeisseissäkään).

Joonas Kaski

Arvostan avointa linjaasi! Ymmärrän närkästyksen toisessa osapuolessa, mutta juuri tällaisia tilanteita varten ne kilpailukieltopykälät siellä sopimuksissa ovat. Jos päättää jättää allekirjoittamatta, niin minusta on sen jälkeen turha itkeä. Se, miten asiaa tässä kohtaa käsittelee kertoo ihmisestä paljon.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ennen vanhaan Tekesissä oli tapana, että jos yritys A oli saanut tukea ideaan X, yritys B ei myöhemmin voinut saada tukea idean X tiimoilta.

Ennen vanhaan oli myös tapana, etteivät räätälöidyt järjestelmät voineet saada Tekesin tukea, vaan ainoastaan tuotteiden ja prosessien kehittäminen.

Käyttäjän VikkiBruun kuva
Victor Bruun

Voihan ne koittaa viitata johonki lojaalisuuspykäliin, mutta noista lojaalisuusvaroajoista on tapana maksaa erillistä korvausta varsinaisen työsuhteen jälkeen.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Lojaaliutta on vähän ikävää vaatia yksipuolisesti (:

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Jeps! Hesarin toimittajalle lähti tällainen oikaisupyyntö:

Hei!

Kirjoittamassasi HS:n ideavarkaussyytösartikkelissa Kallion Sävelen kommentit ja viime päivien päätökset ovat varsin merkittävässä roolissa.

Mielestäni olisi toimittajan etiikan mukaista tässä yhteydessä mainita CMB Ravintoloiden ja Bytebuffet Oy:n välinen yhteys (joka minullekin selvisi vasta äskettäin).

CMB Ravintoloiden perustajia on viime aikoina saatu sijoittamaan Lunchie-palvelua kehittävään Bytebuffet Oy:hyn. Tämä "eturistiriita" on ainut syy Sävelelle pöyristyä yrityksen nimestä ja katkaista yhteistyö. Sävelen kanssa yhteistyö on sujunut mutkattomasti aina tämän viikon keskiviikkoon asti ja ravintola oli myös todella tyytyväinen toteuttamaamme mainosvideoon ja odotti innolla sen itselleen tuomaa positiivista näkyvyyttä.

Sävel oli kieltäytynyt osallistumasta Lunchie-palvelun pilottiin syyskuussa (sitä ei pidetty käyttöönottovaivan arvoisena), eikä näillä ollut siis ollut minkäänlaista asiakassuhdetta eikä kontaktia 3 kuukauteen, kun kävin esittelemässä uutta ResQ-konseptia joulukuussa. (Siten tuo "kesken keskustelujen" on harhaanjohtava sanamuoto.) Tässä keittiöpäällikköön käsittääkseni vetosi helpompi käyttöönotto ja käytettävyys. Minulle tosiaan BB:n ja CMB:n sijoittajakytkös selvisi vasta vähän aikaa sitten, enkä osannut kuvitellakaan sellaista, kun aloittelimme yhteistyötä Sävelen tammikuun alussa.

Muita korjauksia:
- En missään sanonut, että sopimukset olisivat jääneet kirjoittamatta yhteistyön lyhyyden vuoksi. 2 kk on melko pitkä aika lykätä sopimusten allekirjoittamista.
- "Hän sai kuitenkin potkut, jotka Parkkisen mukaan johtuivat luottamuspulasta." Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Virallisestihan tällaiset potkut annetaan esittämällä hallitukselle "epäluottamuslause toimitusjohtajan valinnasta". En väittänyt kyseen olevan luottamuspulasta, kuin siinä mielessä, että sijoittajat eivät uskoneet kykyyni pyörittää tällaista startupia, koska en ollut saanut Tekesiltä ensimmäisellä hakemuksella rahoitusta, ja koska olin heidän kanssaan eri mieltä liiketoiminnan luonteesta ("market making -palvelu", eikä "äppistartup") sekä palvelun kehityksestä.
- Poistimme Kallion Sävelen palvelusta välittömästi, kun he ilmoittivat (yllättäen) lopettavansa hyvin alkaneen yhteistyön.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Niin, ei kait se haittaa vaikka asun hevon kuusessa - ilmottautuisin "Nälkäiseksi stadilaiseksi", vaikka tulen stadiin vasta noin 2 kk kuluttua?
En kylläkään tule siellä kauan olemaan, mutta aina silloin tällöin piipahdan.

Tuosta videosta jäi vähän epäselväksi miten se maksu hoidetaan? Tilattaessa vai voiko myös maksaa käteisellä kun hakee vai mites on?

Kätevää nimittäin olisi seuraavanlainen skenaario:
- Mä tuun vaikka junalla Helsingin asemalle. 15 minsaa (?) aiemmin, soitan kaverille ja sanon, että tarjoan illallisen, eli hän voi tarkistaa mitä hän haluaisi - rautatieaseman lähiravintolat jotka kuuluu listaan - ja kun hän on tilannut - hän tekstaa mihin pitää mennä ja mä sitten haen ja maksan. Vai mites' tää menisi?
Nimittäin mä en tykkää pitää mitään 'puhelinkonferenssia' jossakin paikallisjunassa tai linja-autossa jne.
Olis' vain kiva yllättää kaveri silleen, että a la carte-lista olisi ikäänkuin hänen handussaan ja viedä sitten tuliaisina.

Niin, siis se pointti: Jos aina joutuu maksamaan tilattaessa, niin silloinhan kaveri joutuu maksamaan - ja sellainen "Maksa sä nyt, nii' mä maksan sit' ku' mä tuun"-juttu on vähän nolo, ku' siin' tietää aina kuis' siinä käy.

Henry

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Luin koko tarinan ja olen vahvasti sitä mieltä, että et ole tehnyt mitään väärää ja kaikki toimintasi on täysin oikein tehty.

Tuo alle 2 minuutin mainos oli äärimmäisen hyvin toteutettu ja sai houkuttelemaan laatuaterioita metsästämään. Toivottavasti konseptinne leviää nopeasti ympäri Suomea. Odotan kiinnostuneena Turkuun laajentumisena.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Myrsky näyttäisi alkavan laantua! Toivottavasti kenenkään yksittäisen henkilön maine tai työntekijäbrändi eivät koe pysyvää kolausta tällaisista ikävistä sattumuksista. Uskon, että lopulta ainakin ympäristö jää voitolle (:
https://www.facebook.com/tuure.parkkinen/posts/101...

Antti Kanes

Psst., muokkaukset postaukseen taisit tehdä aikakoneella?
vrt. "*EDIT (20.01.2016: 11:33)" - yhdeksän päivää ennen tekstin julkaisua ;).

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Hyvä kirjoitus ja ikävä tapahtuma. Toivottavasti päästään Suomessa vähitelleen pois tälläisestä sisäsiittoisuudesta tukirahastoihin (itse puhun kansantaloustietilijänä maataloustukien väärinkäytöstä). Ehkä silloin kun kartellitalojen johtajat jäävät eläkkeelle ja koko korttitalo romahtaa.

Onnea yrityksellesi!

----------
https://sibilpolitical.wordpress.com/

Toimituksen poiminnat