TuureParkkinenEturyhmäpolitiikkaa, oireidenhoitofokusta, merkantilismia, monopoleja ja kasvuRIIPPUVUUTTA kyseenalaistaen. Juuribugin ratkaisemista ja pelisuunnittelunäkökulmaa ehdottaen. "If you want the truth to stand clear before you, never be for or against."
Tuure Parkkinen
Helsinki
Sitoutumaton
Tuure Parkkinen on institutionaalinen yrittäjä, talousinsinöörifilosofi ja generalisti, jonka intohimo on relevanttien kysymysten kysyminen.
Vieläkin saa lukea virheellistä tietoa kiky-sopimuksen tiimoilta. Monilla näyttää olevan käsitys, että Sipilän hallitus on tehnyt oman päätöksen kikystä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaikkakin hallituksella oli valmius sisäisen devalvaation tekemiseen omin päätöksen, koska ay-järjestöillä ei alkujaan ollut halukkuutta ko. sopimuksen tekemiseen. Lopulta kuitenkin järki voitti ay-järjestöissä ryhtymällä sopimusneuvotteluihin.
Valtiovarainministeriö aloitti eilen keskiviikkona ensi vuoden budjetin kasauksen. Tilanteen kerrotaan olevan poikkeuksellisen vaikea, jonka vuoksi moni joutuukin valmistautumaan varsin ikäviin päätöksiin ensi vuoden budjetin laadinnassa. Valtiosihteeri Martti Hetemäen, 59, painotti Helsingin Sanomissa työllisyysasteen parantamisen vaativan palkkaerojen kasvua.
Ne politikot jotka väittävät ettei niitä palkkoja, eläkkeitä, työttömyyskorvauksia, sairaspäivärahoja ja kaikkia muita erilaisia tukia ja määrärahoja joita valtio kansalaisilleen jakaa suinkaan tarvitse leikata ovat ehdottomasti väärässä.
Jotta suomalaisten tuotteiden hintaa voitaisiin laskea, jotta niiden kilpailukyky maailmalla ja Suomessa paranisi, suomalaisten pitäisi luopua osasta niistä "ansaituista" eduista joista ihmiset nyt nauttivat.
Suomessa on alettu harrastaa devalvaatioita. Nyt on menossa ns. sisäinen devalvaatio. Toisin kuin perinteinen ulkoinen devalvaatio, sisäinen devalvaatio ei ole rahapolitiikkaa, vaan leikkaavaa yhteiskuntapolitiikkaa (linkki).
Markka-aikana, kun vienti ei tahtonut vetää, Suomella oli tapana turvautua devalvaatioon. Markan arvoa alennettiin tunnetuin seurauksin.
Ulkomailta katsoen suomalaiset tuotteet tulivat yön yli halvemmiksi. Tai sitten ei, siitä johtuen, oliko kaupat tehty markkoina tai muissa valuutoissa. Samoin ulkomailta katsoen kaikki muukin näytti Suomessa halvemmalta, palkat, vuokrat, ruoka, polttoaineet – kaikki. Suomi oli devalvoinut markkansa.
Nykyjärjestelmässämme Lauri Lyly on maan vaikutusvaltaisin henkilö asemansa perusteella. Siis asemastaan johtuen. Kun hän tänään uutisissa kertoi laittavansa maan sekasortoon - vai käyttikö me-muotoa, en niin tarkoin ehtinyt kuulemaan - on tuo anarkistinen mielenosoituksiin ja kenties yleislakkoilluun yllyttävä teko varsin anarkistinen elli yhteiskuntavastainen. Hallitus on vasta niitä toimia tekemässä, niitä, joilla saataisiin holtittoman velanoton jyrkkä nousu estettyä ja jo siihenkin Lylyn johdolla sanotaan ei esim. vain 15 minuutin työajan pidennyksen osalta.
Missään muussa hyvinvointivaltiossa kuin Suomessa ei ole tehty sisäistä devalvaatiota. Ei ole empiiristä tietoa, miten kansantaloudelle käy. Asiaa voidaan arvioida vain rationaalisen päättelyn avulla.
Ulkoisessa devalvaatioissa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä tehostettiin valuutan ulkoista arvoa alentamalla.
Vienti piristyi, inflaatio sekin piristyi, palkat nousivat, asuntovelat sulivat, pankit maksoivat säästöille jopa kymmenen prosentin korkoa. Investoinnit lisääntyivät. Työllisyys kasvoi. Ensin kansa kirosi, mutta sitten kansa kiitti.
Elokuun loppu tarjosi pari mielenkiintoista uutista, joiden taustat ovat olleet perin tuttuja: Uusi Suomi uutisoi työntekijäjärjestöjen yleislakon mahdollisuuksista. Yleisradio muistuttaa työttömyysturvan olevan liipaisimella. Näiden taustalla ovat kuitenkin asiat, joista suomalaisten enemmistön pitäisi ottaa riemuiten vastaan.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin aktiivit uhkailevat nyt yleislakolla. Jo aiemmin yleislakolla ja "Suomen pysähtymisellä" ehti uhkailla Rakennusliiton Kyösti Suokas.